Palkintoja, palkintoja: Voitto ja 3.sija!!!

Lauantaina oli ARC:n palkintojen jako. Tiksi oli ehdottanut tiimipaidan pitämistä palkintojen jaossa, mutta eihän meillä ollut sellaisia. Niinpä lauantai-päivä säädettiin kaupoissa tiimipukujen ostamista. Puolitoista tuntia ennen palkintojen jakoa pojat tulivat kaupasta aivan huippujen paitojen kanssa. Eikä siinä vielä kaikki, meillä oli myös mätsäävät shortsit! Minulle oli ostettu paita, joka oli väriltään samanlainen, kuin poikien taskun kuvio. Saimme paljon kehuja tiimiasuista!

NOPEIN NAISKIPPARI

Tässä postauksessa on sitten muuten aika monta kuvaa meistä ja palkinnoista. Ehkä se kertoo jotain siitä, että olemme aika ylpeitä ja iloisia hienosta purjehduksestamme! Ensimmäisenä pääsin pokkaamaan nopeimman naiskipparin palkinnon. Tämä oli aika lailla yllätyspalkinto, emme tienneet kategorian olemassaolosta ollenkaan. Olisin tietenkin toivonut, että tänä vuonna palkinto olisi ollut ”Nopein mieskippari”, mikä olisi tarkoittanut, että olisimme napanneet overallin voiton. Hehe, no aika kova näinkin. Sain palkinnoksi viidakkoseikkailun ziplineilla, mutta olimme jo porukalla käyneet siellä. Annoimme palkinnon Dysselin miehistölle, joka on vielä hetken aikaa St Lucialla potkurivikaa selvittelemässä.

Pokkaamassa nopeimman naiskipparin palkintoa.

TURVALLISIN PAATTI

Dyssel voitti turvallisimman veneen palkinnon, he olivat varautuneet kirjaimellisesti kaikkeen. Ja kaikenlaista heillä tapahtuikin matkalla, joista viimeisen päivän potkurin rikkoutuminen taisi olla haastavin.

Dyssel hakemassa parhaiten turvallisuuteen varustautuneen veneen palkinnon!

F-LUOKAN VOITTO JA KOKONAISKILPAILUN 3. SIJA

Voin kertoa, että me ainakin saavuimme palkintopallille kovalla metelillä ja ehkä järjestäjät ehtivät jo miettiä, että eivätkö he ikinä lähde lavalta pois. Mutta pitihän meidän poseerata! Voitimme siis oman luokkamme ihan kunnon marginaalilla seuraavaan. Kokonaiskilpailussa on mukana noin 200 venettä ja siinä purjehdimme 3. sijalle! Upea juttu!!!

F-luokan voitto on meidän!!!

Pokaali jäi kisajärjestäjille, me saimme mukin muistoksi voitosta.

Vielä kerran!!

Jokaisesta otettiin henkilökohtaiset kuvat jättipokaalin kanssa. Axel ja Rimpiläinen meidän pitää photoshopata palkintokuviin, sillä RImpis on jo Intiassa ja Axel Suomessa. Myös onshore-taktikkomme Heikki pitäisi saada kuviin jonkinlaiseksi taustapiruksi. Ja tietenkin isä, joka lainasi venettä meille ja lisäksi viitoitti edellisvuonna tien palkintopallille! Ja kaikki muutkin meitä kannustaneet. KIITOS!!! Edellisenä vuonna palkinto oli ollut suomalaisen Lucky Ladyn käsissä. Sitä kipparoi Seppo Pajari. Kukahan jatkaa ensi vuonna suomalaisten voittoperinnettä?

KIPPARI MEREEN

Kävimme veneellä palkintojenjakotilaisuuden jälkeen, jossa miehistö kohteliaasti kysyi, että haluaisinko vaihtaa vaatteet. Olin vähän että anteeksi mitä? ”Niin, aiomme heittää sinut kohta mereen.” Olin täysin unohtanut tämän voittavan veneen kipparin kohtalon. Ei auttanut väistelyt, vaan pääsin kokeilemaan uimista hieman likaisessa satama-altaassa. Pakko nostaa kipparin lakkia, sillä miehistö seurasi perässä. Ja vähän muidenkin veneiden miehistö, kun MeridentOptergon Mikko ja ruotsalaisen parhaan bailuveneen palkinnon voittanut Johan hyppäsivät veteen.

Kapteeni tippuu mereen…

Kävimme vielä tutustumassa Dysseliin, jossa oli myös meno päällä. Rantakapakan kautta hakemaan paikalliselta grilliltä välipalaa, minkä jälkeen minä ja Jaakko luovutimme. Risteilyisäntä, Tiksi ja aiemmin mainittu Mikko lainasivat vielä ribiä ja lähtivät Happy Daysiin. Ympyrä sulkeutuu ja juhlat päättyivät sinne, mistä ne puolitoista viikkoa sitten alkoivat.

Dysselissä ottamassa tuntumaa Swan 41:een.

Uudet vaatteet päälle ja juhlimaan!

Tiimipaidoissa oli ajateltu kaikkea, Piton-taskut!!

Paikallinen snägäri.

Onko tontut kurkkimassa veneen laidalla? Tiksistä näkyy enää sormet, kun Risteilyisäntä ja MeridenOptergon Mikko poseeraavat veneen laidalla.

Näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa… Mikko ja Tiksi lähtevät tänään kotiin ja me jatkamme risteilyä kohti etelää Pertun perheen kanssa. ARC taitaa olla oikeasti ohi. Haikeaa… Mutta muistot jäävät kyllä elämään.

KIITOS, KIITOS, KIITOS POJAT!!! OLETTE SUPERIA!!!